Tekoäly työnhaussa – tuki vai harhaanjohtaminen?

Tekoäly on noussut vauhdilla yhdeksi työelämän keskeisimmistä puheenaiheista, eikä syyttä. Työnhaku on monille muuttunut uuvuttavaksi prosessiksi, sillä hakemusten määrä on kasvanut roolista riippumatta huimasti. Tämä on aiheuttanut ymmärrettävää turhautumista työnhakijoiden keskuudessa. Jatkuvat "ei kiitos" -viestit voivat nakertaa itsetuntoa ja laskea mielialaa. Tekoälyn tulo työnhaun tueksi onkin osunut otolliseen hetkeen. Se tarjoaa konkreettista apua esimerkiksi ansioluettelon ja hakemuskirjeiden hiomisessa, sopivien työpaikkojen löytämisessä sekä haastattelutilanteiden harjoittelussa. Tekoäly voi siis tuoda kaivattua helpotusta ja tukea työnhakijalle. Kuten kaiken uuden teknologian kohdalla, myös tekoälyn käytössä on tärkeää tunnistaa sen varjopuolet ja suhtautua niihin tietoisesti.

Yksi puhuttelevimmista esimerkeistä tekoälyn käytöstä liittyy työhaastatteluihin. Äskettäin törmäsin artikkeliin, jossa työnhakija oli käyttänyt tekoälyä reaaliaikaisesti haastattelun aikana tuottamaan vastauksia. Vaikka tekoäly saattoi tarjota oikeaoppisia ja vakuuttavia vastauksia, tilanne herättää vakavia kysymyksiä luotettavuudesta ja aitoudesta. Työhaastattelun tarkoitus ei ole pelkästään testata hakijan tietopohjaa, vaan ennen kaikkea muodostaa kokonaiskuva siitä, kuka hakija on ihmisenä, mitkä ovat hänen vahvuutensa, motivaationsa ja persoonansa. Kun vastaukset eivät kumpua hakijasta itsestään, katoaa kohtaamisen merkitys ja aitous. Tekoäly ei tunne käyttäjäänsä. Se ei tiedä, mitkä vahvuudet tekevät juuri tästä henkilöstä sopivan tehtävään, eikä se voi välittää persoonallisuutta tai arvoja. Vaikka se osaa muotoilla vaikuttavia vastauksia, ne eivät ole hakijan omia, vaan ulkoa tuotettuja. Tällöin kyse ei ole enää tuesta, vaan harhaanjohtamisesta.

Tämä herättääkin tärkeän kysymyksen: kenet työnantaja lopulta palkkaa, jos hakija nojaa haastattelussa tekoälyyn? Jos vastaukset ovat pelkästään tekoälyn generoimia, jäämme ilman sitä arvokasta inhimillistä vuorovaikutusta, joka rakentaa luottamusta ja ymmärrystä. Työnantaja ei saa todellista kuvaa hakijasta ja tämä voi muodostua riskiksi sekä yritykselle että työntekijälle itselleen. Ilman aitoa kontaktia päätös perustuu pintapuolisiin, ulkoa tuotettuihin vastauksiin, jotka eivät kerro mitään siitä, kuka hakija oikeasti on. Tällainen tilanne voi johtaa väärin perustein tehtyihin rekrytointipäätöksiin, jotka eivät palvele kumpaakaan osapuolta pitkällä tähtäimellä.

Tekoäly herättää paljon keskustelua työnhaun yhteydessä, mutta kun sitä käytetään harkiten, se voi olla erinomainen apuri ja sparraaja. Se voi toimia kuin hyvä valmentaja, joka tukee taustalla, mutta ei astu kentälle pelaamaan puolestasi. Tärkeintä on muistaa, että työnhaussa ratkaisee lopulta aitous. Tekoäly voi auttaa sanoittamaan ajatuksia, mutta se ei voi korvata ihmistä. Kun työnantaja tekee päätöksen, hän haluaa tietää, kuka olet oikeasti. Tekoäly voi tuottaa sanat, mutta vain sinä voit antaa niille merkityksen.