Mitä tapahtuisi, jos hallituksiin rekrytoitaisiin globaalisti?

Kevään aikana olemme saaneet etsiä teknistä erikoisosaajaa eri puolilta Eurooppaa ja Intiaa. Prosessin aikana on käyty laadukkaita keskusteluja mm. italialaisten, saksalaisten, tsekkiläisten, ruotsalaisten, romanialaisten, puolalaisten, itävaltalaisten ja brittiläisten asiantuntijoiden kanssa.

Olemme yllättyneitä, kuinka hyvin viesteihin on vastattu ja kuinka ”lähellä” kaikki ovat, vaikka maantieteellisesti välimatkat ovat pitkiä. Keskustelut kansainvälisten osaajien kanssa ovat vahvistaneet yhden ajatuksen: huippuosaaminen on jo globaalia mutta hallitukset eivät vielä ole.

Monimuotoisuus parantaa päätöksentekoa

Kun puhumme hallitusten monimuotoisuudesta, keskustelu keskittyy edelleen vahvasti sukupuoleen. Tämä on tärkeä näkökulma, mutta samalla se on usein liian kapea. Useat tutkimukset osoittavat, että hallitusten monimuotoisuudella on selkeä yhteys parempaan päätöksentekoon ja organisaation suorituskykyyn. Esimerkiksi Harvard Business School on nostanut esiin, että monimuotoiset johtoryhmät ja hallitukset:

• käsittelevät monimutkaisia ongelmia tehokkaammin

• haastavat oletuksia

• tekevät laadukkaampia päätöksiä

Tämä resonoi vahvasti meidän rekrytointikokemusten kanssa. Kun keskustelee eri kansallisuuksien kanssa, niin huomaa nopeasti, että eri taustat eivät ole vain “kiva lisä”, vaan ne muuttavat ajattelun laatua. Näkökulmat väistämättä laajenee, kun kuulee eri tapoja toimia ja ajatella.

Mitä globaali hallitus mahdollistaisi?

Yritykset rekrytoivat jo nyt kansainvälisesti operatiivisiin rooleihin, erityisesti teknologia-alalla. Hallitustasolla rekrytointi tapahtuu kuitenkin edelleen usein paikallisten verkostojen kautta. Tämä johtaa kahteen keskeiseen haasteeseen: ajattelun homogeenisuuteen – samankaltaiset taustat, koulutukset ja verkostot – sekä piilossa olevaan osaamiseen, kun globaali talentti jää hyödyntämättä.

Samaan aikaan tiedämme, että innovaatio syntyy erilaisten näkökulmien törmäyksestä. Siksi aidosti monimuotoinen hallitus tarkoittaa yhdistelmää eri kansallisuuksia, toimialataustoja, ajattelutapoja, sukupolvia ja koulutuksia.

Globaali rekrytointi

Monet käytännön esteet globaalille rekrytoinnille ovat jo pitkälti poistuneet, kun etätyö toimii, kokoukset ovat digitaalisia ja yhteinen kieli on usein englanti. Silti hallitustason rekrytointi pysyy vahvasti paikallisena. Kansainvälisen osaamisen tuominen hallituksiin voisi tuoda merkittäviä hyötyjä, kuten paremman ymmärryksen uusista markkinoista, rohkeamman strategisen ajattelun, kyvyn haastaa totuttuja toimintamalleja sekä laajemman näkökulman riskeihin ja mahdollisuuksiin.

Jos yritykset pystyvät jo nyt rekrytoimaan osaajia kansainvälisesti ilman merkittäviä käytännön esteitä, niin miksi emme rekrytoisi hallituksen jäsentä samoin periaattein? Onko kyse lopulta kielestä, ajankäytöstä vai siitä, että hallitukset rakentuvat edelleen tuttujen verkostojen varaan?

Kilpailukyky syntyy eri näkökulmista

Monimuotoisuus ei ole enää vain vastuullisuuskysymys, se on kilpailukykykysymys. Kansainvälisessä toimintaympäristössä yritys, jonka hallitus koostuu samasta taustasta tulevista ihmisistä, katsoo maailmaa väistämättä kapeammin kuin yritys, joka hyödyntää globaalia osaamista.

Yrityksen omistaja, älä kysy:

“Onko hallituksessa riittävästi monimuotoisuutta?”

vaan kysy:

“Onko hallitus rakennettu parhaasta mahdollisesta osaamisesta, riippumatta siitä, missä päin maailmaa se sijaitsee?”